Energiaselvitykset

Energiaselvitys on vapaamuotoinen vain tiettyyn järjestelmään, tiettyihin järjestelmiin tai niiden osiin keskittyvä energiatekninen selvitys, jonka esitysmuoto on vapaampi kuin määrämuotoisissa MOTIVA-energiakatselmuksissa.

Energiaselvitys keskittyy johonkin tiettyyn energian- tai vedenkäytön kannalta kiinnostavaan kohtaan osassa kiinteistöä tai vain tiettyyn tuotantoprosessin osaan.

Energiaselvitys voidaan tehdä esimerkiksi ilmastointiin suunniteltujen muutosten vaikutuksista energiankulutukseen: energiakulutus ennen ja jälkeen muutosten.

Energiaselvitykset hinnoitellaan tapauskohtaisesti.

Alla oleva taulukko löytyy Energiaekspertin työkirjasta.

MITÄ VUOTOVESI MAKSAA?
	Vesi- ja jätevesilaskun suuruus saattaa joskus yllättää. Tällöin on syytä ensin epäillä kiinteistön omien vesilaitteiden toimivuutta. - Tiputtaako vesihana? - Vuotaako wc-istuimen huuhteluventtiili? - Onko putkistoissa mahdollisesti pieniä reikiä? Tippa sekunnissa tekee jo lähes 10 m3 vuodessa. Oheisista kuvioista saa käsityksen siitä, mitä erilaiset vuodot maksavat vuorokaudessa ja vuodessa. Vesi- ja jätevesimaksun arvonlisäverolliseksi yhteismääräksi on esimerkissä otettu 2,62 €/m3.
Ompelulangan kokoinen vuoto: - tiheä tippavuoto		0,08 m3 / d 0,21 € / d	30 m3 / a 78,60 € / a
Parsinneulan kokoinen vuoto: - ohut vesivirta		0,8 m3 / d 2,10 € / d	300 m3 / a 786 € / a
Tulitikun kokoinen vuoto: - WC:n jatkuva vuoto		8 m3 / d 20,96 € / d	3 000 m3 / a 7 860 € / a
Lyijykynän kokoinen vuoto:		80 m3 / d 209,60 € / d	30000 m3 / a 78600 € / a

Mikäli vuoto on lämpimän käyttöveden johdossa, voi tarvittavan lämpöenergian vuoksi edellä esitetyt kustannukset kolminkertaistaa. Vesi- ja jätevesimaksujen lisäksi vesivuodoista tulee kustannuksia rakenteille aiheutuneiden vaurioiden korjauksista sekä mahdollisista homevaurioista. Nämä kustannukset nousevat helposti tuhansiin euroihin.

Kiinteistön vedenkulutusta voi jokainen kiinteistönhaltija tarkkailla itse kirjaamalla vesimittarin lukemat ajoittain muistiin sekä laskemalla näistä lukemista oman kiinteistönsä normaalin vuorokausikulutuksen pitkän aikavälin keskiarvona. Vuonna 2001 oli Kaarinan vesilaitokseen liitettyjen omakotikiinteistöjen veden ominaiskulutus 127 l/asukas/vuorokausi. Rivitaloissa vastaava luku oli 128 l/as/d. Vesijohtoveden käyttö esimerkiksi istutusten kasteluun vaikuttaa ominaiskulutukseen.

Vesimittarin tulisi pysähtyä kokonaan silloin, kun vettä ei käytetä. Jos mittari ei pysähdy tai esimerkiksi kuukauden kulutus poikkeaa huomattavasti keskiarvomäärästä, on syytä epäillä vesijohtovuotoa ja ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Jos vuotoa ei löydy, voi vesimittarin tarkkuutta mitata kotikonsteinkin ottamalla tarkan lukeman vesimittarista (myös m³:n osat) ja laskemalla tilavuudeltaan tunnettu astiallinen vettä (esim. 20 l) ja vertaamalla määrää vesimittarin näytön muutokseen. Mittauksen aikana ei saa olla muuta vedenkulutusta. Mittarin virhettä epäiltäessä tulee ottaa yhteyttä vesilaitokseen.

Lisätietoja

Asiakaspalvelustamme p. 0207 495 500 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@racx.fi.